Keski-Korhosen suku on lähtöisin Kauhajoen Hyypän kylästä. Pitkä Hyypän kylä sijoittuu Kauhajoen keskustan eteläpuolelle, Hämes-Havusesta aina Honkajoen rajoille saakka. Siellä maisema muuttuu tasaisista Pohjanmaan peltoaukeista mäkiseksi jokimaisemaksi – jokilaaksoksi.  Kapea, puromainen Kauhajoki, joka saa alkunsa Kauhajärvestä, läheltä Honkajoen rajaa, halkoo kylän ja yhtyy Kauhajoen keskustan jälkeen Kainaston jokeen ja jatkaa matkaansa pohjoista kohde ja yhtyy Kyrönjokeen.

Kauhajoen Hyypän jokilaakso on ainutlaatuinen alue eteläisellä Pohjanmaalla. Hyypän luonto ja kulttuurimaisema pyritään säilyttämään myös jälkipolville erityishankkeen avulla. Hanke aloitettiin v. 2005 ja on edistynyt hyvin. Ympäristöministeriö valitsi v. 2012 tämän hankkeen Suomen paras maisemahanke –kilpailun voittajaksi.   Hyypän kylä jokimaisemineen on haluttua asuinaluetta. Uudet asukkaat, pääasiassa nuoret perheet, rakentavat kotinsa Hyypänjoen varrelle; toimeentulo haetaan eri ammateista Kauhajoen keskustassa. Hyypän kylällä on omat kotisivut (http://hyyppa.kauhajoki.fi/).

Kauhajoen halkaisi 1500-luvulla itä-länsisuunnassa selvä maakuntien nautintaraja, Hämeenmetsä.  Etelästä Satakunnasta sekä pohjoisesta Kyrönmaan ja Ilmaoen suunnalta levittäytyi eränkävijöitä sekä uudisasukkaita. Hyypässä virtaava Rauhanluoma –puro oli aikanaan näiden maakuntien rajana. Kauhajoki oli pitkään harvaan asuttua, vain 11 taloa mainitaan nimeltä v. 1587 veroluettelossa. Tilojen pääelinkeino oli karjanhoito ja viljanviljely (ruis ja ohra) sekä nauriinviljely. Hyypänlaakson rinnemaat sopivat hyvin myös perunan-viljelyyn, mutta se yleistyi vasta 1800-luvulla.

Keski-Korhosen suvun historia alkaa 1500-luvun loppupuolella, jolloin Savon Rautalammin suurpitäjästä uudisraivaaja Pekka Yrjönpoika Savolainen oli asettunut asumaan Hyypän seutuville.  Vuonna 1587 uudistila mainitaan veroluettelossa Korhosen –tilan nimellä. Myöhemmin v. 1748  tila jaettiin kahtia Yli- ja Ala-Korhoseksi.  Korhosen pojista Heikki Matinpojasta tuli Yli-Korhosen talon isäntä ja Martti Matinpojasta Ala-Korhosen isäntä.  Keski-Korhosen suku polveutuu Ala-Korhosesta.  Yli-Korhosen tila on joelta katsoen ylempänä ja Ala-Korhonen lähempänä jokea, jokilaaksossa.

Martin jälkeen Ala-Korhosen tila siirtyi Priitta-tyttärelle, ja edelleen häneltä Hedvig-tyttärelle. Seuraavakin tilan perijä oli Hedvig- niminen tytär. Hän avioitui Heikki Matinpojan kanssa Isojoelta; heille syntyi poika,  Juho Jaakko Heikinpoika Korhonen (s. 15.5.1846). Hän avioitui Anna Kaisa Juhontyttären kanssa, joka oli myös Isojoelta.  Tässä vaiheessa tilan nimi muuttui Keski-Korhoseksi. Juho Jaakko Heikinpoika on siten Keski-Korhosen suvun ”kantaisä”. Hän avioitui Sofia Kaapontytär Seppäsen kanssa. Heille syntyi kaikkiaan 11 lasta, joista kaksi pienokaista kuolivat jo alle vuoden ikäisinä ja yksi 21-vuotiaana. Keski-Korhosen suku koostuu näin edellä mainittujen lasten jälkeen 8 sukuhaarasta.

Sukuhaarat ovat lasten ikäjärjestyksessä (Keski-Korhosen lapsen nimi ja hänen puolisonsa):

-Hilma Nummikosken sukuhaara; pso Herman Nummikoski

-Albertiina Saaren sukuhaara; pso Jaakko Nestori Saari

-Auroora Yli-Juonen sukuhaara; pso Hermanni Yli-Juoni

-Emma Keski-Seppäsen sukuhaara; pso Juho Keski-Seppänen

-Jaakko Keski-Korhosen sukuhaara; pso Sofia Nummijoki

-Maria Ala-Juonen sukuhaara; pso Jaakko Ala-Juoni

-Nikolai Korholan sukuhaara, pso Auroora Jokimäki

-Amalia Halkolan sukuhaara; pso Frans Arvid Halkola

Puolisot olivat kotoisin Kauhajoelta lukuun ottamatta Jaakko Nestori Saarta, joka oli kotoisin Isojoelta.

Sukuhaarat asettuivat asumaan ensin Suupohjan alueelle (Kauhajoki, Isojoki). Aikojen saatossa suku on luonnollisesti levinnyt ympäri Suomea. Itse Keski-Korhosen päätila kasvoi ja kehittyi hyvin. Vuodelta 1910 Maataloushallituksen arkistosta löytyy maatalouskyselyn raportti, jonka mukaan Jaakko Keski-Korhosen tila oli pinta-alaltaan 30ha. Tilalla viljeltiin ruista, ohraa, kauraa, perunaa sekä pellavaa.  Tilan karja käsitti 3 hevosta, 10 lehmää sekä muuta  karjaa. Tilalla käytettiin jo tuolloin myös maatalouskoneita (mm. niittokone ja puimakone).

Keski-Korhosen sukuseura kokoaa ”lapsensa” eripuolilta Suomea yhteen. Suvun juuret ovat vahvasti Hyypän jokilaakson maassa: maanviljelys liitännäisineen (mm. sepäntaidot) oli pitkään suvun jäsenten pääelinkeino. Kaikkien edellä mainittujen sukuhaarojen nykyisiä jäseniä osallistuu aktiivisesti sukuseuran toimintaan.

Tekstin lähteet: Maaseudun tulevaisuus (26.11.2012), Keski-Korhosen sukuviesti, Rauno Sulosen esitelmä (v.1991 sukukokous), Kansallisarkisto/Maataloushallituksen arkisto.